Luova hierre, etukansi Luova hierre, takakansi

Koski, Jussi T. 2001. Luova hierre. Näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen. Helsinki: Gummerus.

”Kirja tiivistää kaiken kaikkiaan hyvin paljon olennaista tietoa luovuudesta ja sen ehdoista. Kirjoittamisote on elävä, innostunut ja innostava.”
Tuula-Maria Ahonen, Kauppalehti 10.10. 2001
”Toisin kuin moni luovuudesta kirjoitettu ’opeta-itsesi-luovaksi’ -kirja Kosken teos lähestyy aihepiiriään kunnioittavasti, lähes nöyrästi. Hurmahenkistä luovuusprofetiaa kirjasta ei löydy. – – Ilahduttava havainnollistuma kirjoittajan luovasta ja persoonallisesta tyylistä on runsas kaunokirjallisuusviitteiden käyttö. Tekijä ikään kuin pakottaa tieteen ja taiteen maailman vuoropuheluun. Ratkaisu on toimiva – – .”
Päivi Palojoki, Opettaja nro 47/2001
”Kirja onkin uusimmista, suomenkielisistä luovuuskirjoista ehdottomasti monipuolisimpia ja laaja-alaisimpia. Hyvää on myös Kosken rohkeus hyödyntää kaunokirjailijoita ja säveltäjiä luovuusesimerkkeinä.”
Mertzi Bergman, Journalisti-lehti nro 22/2001
” – – Koski lähtee etsimään luovuutta mielenkiintoiselta gadamerilaiselta pohjalta: minkä tahansa ilmiön uusi kuvaus luo tuon ilmiön uudelleen. – – Kirja on läpeensä ajatuksia herättävä, sille joka haluaa askarrella luovuuden ilmiöiden kimpussa.”
Broms Henri, arvostelukäsikirjoitus Synteesi-lehteä varten
”Kasvatustieteiden professori Jussi T. Koski on tutkinut syvällisesti ja laaja-alaisesti luovuutta meidän kaikkien hyödyksi ja iloksi.”
Tuula-Maria Ahonen, Valtti nro 12/2001
”Teos avasi upeita näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen. – – Kirja antoi vastauksia kysymyksiini, mutta jätti minulle pohtimisen aihetta. Juuri siksi kirja olikin hyvä!”
Rainer Friman, Suomenmaa/Maakunta 3.1. 2002
”Viimeisintä tutkimustietoa yksilön, ryhmän ja organisaation luovuudesta höystetään mielenkiintoisesti kirjailijoiden ja taiteilijoiden ajatuksilla.”
Liisa Kokko, Uudenmaan Alueen Insinööri nro 1/2002
”Luova hierre -kirja on arvokas teos, mikäli luovuus ja erityisesti sen tutkimus kiinnostaa – – .”
Mattias Erkkilä, Tietoviikko nro 5/2002
”Varsin kaoottisesta ja monimuotoisesta ilmiöstä Koski on työstänyt perusteellisen tietoteoksen Luova hierre, joka jakaantuu kolmeen osaan. Koski jäsentää luovuutta yhteiskunnallisista, yksilökeskeisistä ja organisatorisista näkökulmista. – – Mittavan lähdekirjallisuutensa ja käsiteanalyysinsä vuoksi Kosken teos käy varsin hyvin luovuustutkimuksen käsikirjasta.”
Jari O. Hiltunen, Satakunnan Kansa 7.2.2002
”Jussi T. Koski edustaa luovuuden väylillä kykyä antaa tiedontulvalle hahmo ja napata sieltä uteliaisuudella ja herkkyydellä oman ajattelunsa rakennuspuiksi sellaisia ajatuksia, missä pieneen tilaan kiteytyy suuri määrä kokemusta, viisautta, oivaltamista ja tietoa.”
Anneli Kajanto, Aikuiskasvatus nro 1/2002
”Koskella on hyvä sanoma jokaiselle. Vaikka luovuus isolla L:llä jää harvojen etuoikeudeksi, ihmisten on mahdollista rakentaa luova henkilökohtainen elämä tietoisten elämän- ja toimintatapojen valintojen avulla. Ykkösstrategiaksi voi osoittautua tehokkuuden ihanteesta luopuminen. Tavallaan tekemällä vähemmän voikin tehdä enemmän.”
Liisa Kokko, Yritystalous nro 1/2002
”Koski esittelee kirjassaan alan uusinta tutkimusta ja nostaa esille monia mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä.”
Ritva Kattelus, Yhteenveto 1/2002
”Kirjoittajan mukaan teoksen tausta ei ole yksiavioinen. Jussi T. Koski ilmoittaa olleensa ’sillain’ niin monien teoreettisten ja muiden aineistojen kanssa, ettei osaa varmuudella määritellä kirjalleen yhtä ja ainoaa äitiä. Päävaikuttajaksi ajatuksilleen kirjoittaja kuitenkin osoittaa luovuustutkija Mihaly Csikszentmihalyin, mutta kirjan lähdeluettelo on poikkeuksellisen laaja.”
anonyymi arvioitsija, Työterveyslääkäri 1/2002
”– – tutkimustiedolla täyteen ladattu esittely yksilöiden ja organisaatioiden luovuuden ehdoista.”
Esko Nurmi, Helsingin Sanomat 8.9.2002
” – – Jussi T. Kosken ’Luova hierre’ (2001), [joka] on paitsi erinomaisen hyvää tekstiä, myös vankka osoitus tekijänsä tietämyksestä ja kyvystä haastaa lukijakin ajattelemaan.”
Miia Kosonen blogissaan
”Kiitos siitä, että olet kirjallasi auttanut minua tuntemaan itseäni.”
Elina Arasola, henkilökohtainen sähköpostiviesti Jussi T. Koskelle 8.7.2005 (lupa julkaisemiseen saatu)